Alueen sisäistä kiinteyttä kuvastaa se, että 1930-luvun lopuille asti Sortavalan saaristossa puhuttiin yhtenäistä murretta, Pellotsalosta ja Mäkisalosta idässä Sammatsaareen, Niemisiin ja Kuokkaniemelle lännessä. Molempiin suuntiin murre muuttui selvästi edellämainittujen fyysisten rajojen takana. Mantereella, mm. Harlussa, Läskelässä ja Sortavalan kaupungissa savolaismurteiden piirteet alkoivat syrjäyttää alkuperäistä.
Rajautumista itään päin korosti uskontojen raja. Sortavalassa luterilaisia oli västöstä n. 90%, kreikkalaiskatolisia n. 10%, Impilahdella suhde oli 50%/50% ja siitä itään väestön pääosa oli kreikkalaiskatolista.
Liittymät takamaihin ennen rautatietä ja maanteitä:
- Lännessä Kiteenjoki
- Luoteessa Tohmajoki
- Pohjoisessa Jänisjoki
- Koillisessa Janaslahti
Vesireitit ulapalle, kolme valtaväylää
- Lännessä Läppäjärvi > Markatsimansalmi
- Keskellä Honkasalonselkä
- Koillisessa ja idässä Hiidenselkä > Halinselkä
Etusivu
Ohjeita
