Sortavala-säätiö tarjosi mielenkiintoisen konsertin

Sortavala-säätiö järjesti Helsingin konservatorion juhlasalissa Ruoholahdessa sunnuntaina 18.3.2012 klo 15 konsertin, jossa esiintyivät Ritva Auvinen, laulu, Anton Uotila, piano, Viola Uotila, sello ja kantele, Jukka Nykänen, piano sekä Laulu-Miesten seniorikuoro Urisevat Ukot.

Säätiön puheenjohtajan, kirkkoneuvos Risto Voipion tervehdyssanojen jälkeen konsertin aloitti laulutaiteilija Ritva Auvinen, joka vietti lapsuuden Sortavalan maalaiskunnan Ilomäen kansakoulussa, missä hänen vanhempansa toimivat opettajina. Ritva valmistui alkuaan voimistelunopettajaksi, mutta vähitellen musiikki veti puoleensa niin vahvasti, että hän aloitti lauluopinnot Mirjam Helinin johdolla ja piti ensikonsertin Helsingissä vuonna 1965. Laajan koti- ja ulkomaisen lauluohjelmiston lisäksi Ritvan repertuaariin sisältyy 50 oopperaroolia, joista rakkain on Riitan rooli Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset. Kokkonen sävelsi ko. roolin juuri Ritva Auviselle. Ritva on toiminut myös laulunopettajana Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa.

Konsertissa Ritva Auvinen esitti Jukka Nykäsen säestyksellä Yrjö Kilpisen ja Heino Kasken lauluja V. A. Törmäsen, Kantelettaren ja Lauri Pohjanpään runoihin. Lisäksi hän esitti Kosti Vehasen ja Erkki Melartinin sovittamia karjalaisia kansanlauluja. Konserttiyleisö saattoi vain ihastella Ritva Auvisen notkeaa, taidokasta ja kauniisti soivaa ääntä sekä hänen vahvaa tulkintaansa niin klassisissa lauluissa kuin hauskoissa ja temperamentikkaissa kansanlaulusovituksissa.

Konserttiyleisö sai nauttia kahden lahjakkaan lahtelaisen nuoren musiikkitaidoista, kun 15-vuotiaat kaksoset Viola ja Anton Uotila pääsivät näyttämään omaa osaamistaan Erkki Melartinin ja Taneli Kuusiston sävellyksissä. Antonin instrumentti on piano, jota hän on opiskellut nelivuotiaasta lähtien. Violan pääinstrumentti on puolestaan sello. Lisäksi Viola soittaa kannelta sekä laulaa ja säveltää sekä opiskelee kansanmusiikkia Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla. Nuorten taidot tulivat parhaiten esille Robert Schumannin teoksessa Fantasy pieces, joka edellyttää molemmilta pitkälle vietyä soittotekniikkaa ja saumatonta yhteissoittoa. Viola antoi näytteen kanteleensoitto- ja laulutaidoistaan esittämällä mm. oman sävellyksensä ”Nurmella” ja Anna-Karin Korhosen ”Omilla mailla”. Yleisö palkitsi nuorten esitykset raikuvilla aplodeilla.

Pianotaiteilija Jukka Nykänen aloitti oman osuutensa esittämällä Franz Lisztin Villa D´esten suihkulähteet osoittaen korkeatasoista pianoteknillistä hallintaa. Nykänen on opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Teppo Koiviston johdolla ja valmistunut musiikin maisteriksi vuonna 2004. Ensikonsertin hän piti kaksi vuotta myöhemmin. Konserttiesiintymisten lisäksi Nykänen on toiminut muusikkona Kansallisteatterissa, Kaupunginteatterissa ja Ruotsalaisessa teatterissa. Hänen erikoisalakseen on muodostunut omien sovitusten tekeminen eli improvisointi tunnetuista teoksista. Vuonna 2007 ilmestynyt esikoislevy ”Pianovirtuoso” oli suoranainen myyntimenestys, jonka Helsingin Sanomat nosti Vuoden levy –listalle. Nykänen soitti säätiön konsertissa sovituksensa kansanlaulusta ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”. Kansansävelmän kaunis mollimelodia sai hyvin romanttisen ja kaihomielisen tulkinnan, jossa vastakaikua antoivat Karjalan jylhät vaarat ja kohisevat kosket. Varsinaisen taituruutensa Nykänen osoitti Porilaisten marssin vapaassa sovituksessa, joka oli täynnä uskomatonta soittotekniikkaa sekä musiikillista ideointia marssin teemojen vyöryessä loputtomana virtana läpi koskettimiston. Jokainen salissa ollut yhtyi Helsingin Sanomien ylistävään arvosteluun, olihan saatu kuulla yhtä maamme parhaimpia improvisoijia.

Konsertin päätteeksi konservatorion lavalle astui 44 laulajan vahvuudella Laulu-Miesten seniorikuoro Urisevat Ukot, joka on maamme vanhin seniorikuoro, perustettu vuonna 1932. Kuoro syntyi mielenkiintoisella tavalla. Yleisradiossa oli  vanhuutta käsittelevä ohjelma, johon pyydettiin Laulu-Miehistä kaksinkertaista kvartettia, lähinnä kuoron vanhimmasta päästä. Esitykseen heitä tuli kuitenkin 16. Kun suora esiintyminen oli ohi ja laulajat saaneet palkkionsa Yleisradion kassasta, joukko meni viettämään yhteistä iltaa.  Illallisen aikana syntyi idea: emmekö voisi tällä kokoonpanolla kokoontua useamminkin? Näin sai alkunsa Urisevat Ukot, joka vaalii nimenomaan perinteistä suomalaista mieskuoromusiikkia. Kuoro esitti konsertissa niitä lauluja, joita kuultiin Kalevalan riemuvuoden laulujuhlilla Sortavalassa vuonna 1935. Kuoro lauloi Reijo Pajamon johdolla F. Paciuksen Suomen laulun, A. Järnefeltin Sirkka lauloi lystiksensä ja E. Genetzin Terve Suomeni maa sekä Veikko Aution johdolla kansanlaulun ”Tuonne taakse metsämaan”, S. Palmgrenin Vid milan ja päätteeksi J. Sibeliuksen Isänmaalle. Kuulijoiden palaute kuoronjohtajille: Upeasti soivaa mieskuorolaulua!

Konsertin juontajana toimi säätiön asiamies, professori Reijo Pajamo.

Aurinkoisesta kevätsäästä huolimatta konsertti houkutteli paikalle noin 150 henkeä. Kaikki esiintyjät kukitettiin ja tilaisuuden päätteeksi kajautettiin Karjalaisten laulu.

Reijo Pajamo