1870-luvulla alkoi lähinnä Räisäläisen Theodor Schwindtin aloitteesta innokas muinaismuistojen tutkiminen ja keruu. Alku oli amatöörimäistä ja haparoivaa, kun mitään tieteellistä mallia ei ollut käytettävissä.

Schwindt julkaisi 1879 kirjan Kansantaruja ja uskomuksia Laatokan luoteisrannikolta. Samaan aikaan kansakoulunopettaja Heikki Laitinen mittasi ja piirsi kartoiksi Tulolan Hulkonvuoren ja Niemenmäen mäkilinnojen ympäristöjä.

Kust. Killinen julkaisi 1882 tutkimuksen Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Sortavalan kihlakunnassa. Kirja painettiin 7 vuotta myöhemmin, 1889. Kirjan liitteenä on kartta Sortavalan kihlakunnasta, jonka eteläinen kärki on Valamossa. Lännessä alueeseen kuuluu Uukuniemi, luoteessa Ruskeala sekä pohjoisessa Jänisjärven keskiosa ja siitä pohjoiseen Soanlahti. Tämän albumin kartat ovat näytölle sovitettuja otteita liitekartasta. Kirjan sisältö on suurelta osin suulliseen perinteeseen perustuvia tarinoita ja kansanmiesten uskomuksia. Niihin pitää suhtautua siis sellaisina kuin ovat. Kirjan ja liitekartan paikkojen nimissä ja sijaintitiedoissa on runsaasti virheitä. Kun ne suodattaa pois, kartoista saa kuitenkin hyvän kuvan asutuksen laajuudesta.