Kuvassa keskellä näkyy tyttökoulu, lyseo ja luterilainen kirkko. Oikeassa reunassa kulkee Raatihuoneenkatu. Kerrostalo on As Oy Anninlinna. Ennen sitä on rautatien tasoristeys.
Suomen kirkon sisälähetysseuran rakentama kehitysvammaisten lasten hoitokoti Vaalijala valmistui vuonna 1930 lähelle Vakkosalmen kylää. Vaalijalaan mahtui noin 300 lasta hoidettavaksi.
Kirjavalahti oli kuuluista kauneudestaan ja harvinaisista kasveistaan. Maantie kulkee aivan rannassa. Etenkin syksyllä maisema oli huomiota herättävän kaunis, kun puut hehkuivat ruskassa.
Luterilainen kirkko valmistui vuonna 1801. Sitä korjattiin usein ja viimeiset muutokset tehtiin 1893-95, jolloin kirkon ulkonäkö muuttui. Kirkko paloi 2.2.1940 pommituksissa.
Lyseorakennus valmistui vuonna 1901 arkkitehti Jac Ahrenbergin piirustusten mukaan. Lyseo perustettiin vuonna 1893. Se toimi aluksi vuokrahuoneistoissa, kunnes se sai tämän oman rakennuksen.
Kreikkalaiskatolinen eli ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1873. Se on rakennettu arkkitehti N.P. Grebenkoffin piirustusten mukaan. Nykyään se on Sortavalan vanhin kivirakennus.
Uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui 1885 arkkitehti Sjöströmin piirustusten mukaan. Puuleikkaukset ovat taidokkaita. Talo sijaitsee lähellä Vakkolahden rantaa.
Kauppatorilla oli vilkasta. Kuvassa takana vasemmalta lukien on Kansallisosakepankin talo, paloasema, Pohjoismaiden Yhdyspankin talo sekä Turkaman funkkis- ja puutalo.
Taksiasema sijaitsi torin laidalla Karjalankadulla. Taksirivistö on komea. Vasemmalla puolella katua oli PYPin talo, jossa pankin lisäksi oli myös huonekaluliike.
Linja-autoasema on arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema 1935. Se oli Sortavalan ensimmäinen funkkisrakennus. Autoliikenne vilkastui 1930-luvulla, joten asemalle oli tarvetta.
Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli Seurahuoneen laajennuksen. Se valmistui vuonna 1939. Entinen Onni Tarjanteen vuonna 1909 suunnittelema Seurahuone jäi uuden rakennuksen sisään.
Alpo Sailon tekemä Runonlaulajapatsas on Kolmikulmapuistossa Seurahuoneen ja Suomen Pankin välissä. Runonlaulajapatsas paljastettiin vuoden 1935 suurilla laulujuhlilla.
Vanha Seurahuone oli ollut liian pieni kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Erkki Huttusen suunnittelemaan rakennukseen mahtui hotellin ja ravintolan lisäksi suuri juhlasali, museo ja yleisradion studio.
Vakkolahden toisella puolella Karjalansillan kupeessa on Itä-Karjalan Osuusliikkeen ravintola ja liikerakennus. Vasemman puolen oluttehtaalla on pitkä historia 1800-luvulle.
Kymölän puolelle Pitkäsillan lähelle rakennettiin 1929 kansakoulu. Koulun suunnitteli arkkitehti J. Vaskinen. Karjalansillan valmistuttua Pitkäsillasta tehtiin moottorivenelaituri.
Komea Karjalansilta vihittiin käyttöön vuonna 1932. Juhlallisissa avajaisissa presidentin rouva Ellen Svinhufvud vihki sen käyttöön. Matka Kymölään lyheni sillan myötä huomattavasti.
Karjalansilta oli insinöörityön taidonnäyte. Siltapilareiden kivet tuotiin Nukuttalahdesta. Lahden keskellä paalut olivat 25-34 -metrisiä, ne juntattiin kovaan pohjaan saakka.
Kuva on Seurahuoneelta Kymölään päin. Kymölän puolella näkyy kansakoulun lisäksi Itä-Karjalan Osuusliike. Seurahuoneen ja Osuusliikkeen ravintolat tuijottelivat toisiaan lahden yli.
Osuusliike Itä-Karjalan liiketalo valmistui vuonna 1939. Liiketalon takana näkyy puinen apteekkirakennus ja NNKY:n Hospiz. Itä-Karjala ja Hospiz edustavat uutta modernia Sortavalaa.
Itä-Karjalan Osuusliikkeen uusi liiketalo oli moderni ja valoisa. Katutasossa oli liiketilaa, kolmessa kerroksessa ylhäällä oli asuntoja ja kellarissa kaksi kerrosta varastotilaa.
Osuusliikkeessä myytiin kaikkea. Vasemmalla puolella myydään jalkineita, pukuja ja kankaita, sitten rautatavaroita, maataloustarvikkeita ja sekatavaroita. Oikealla kyltti matkustajakoti Rauhaan.
Seminaari- ja Karjalakadun kulmaan valmistui vuonna 1939 NNKY:n hotelli arkkitehti Elsi Borgin piirustusten mukaan. Hotellin melkein ainoat koristeet olivat parvekkeiden kaiteiden teksti NNKY.
Hospizissa oli Karjalankadun puolella Osuusliikkeen kauppa. Seminaarikadun puoleisessa salissa pidettiin jatkosodan aikana kaupunkiseurakunnan jumalanpalvelukset.
Seminaari perustettiin vuonna 1880. Se saatiin Sortavalaan paljolti Hallonbladien lahjoitusten ansiosta. He lahjoittivat seminaarille Siitoinin kansakoulun rakennukset ja paljon muuta.
Seminaari alkoi Siitoinin kansakoulun rakennuksissa. Lisätiloja alettiin rakentamaan heti ja lopulta alueella oli kuutisenkymmentä rakennusta. Kuvassa on naisosaston ruokala.
Maisema Kuhavuorelta oli suosittu kuvauskohde. Kesän 1939 kuvassa näkyvät tyttökoulu, lyseo ja luterilainen kirkko, joka 2.2.1940 paloi pommituksissa. Myös uusi Seurahuone on valmis.
Kuhavuorella oli graniittinen näköalatasanne penkkeineen. Se oli itse asiassa vesitorni. Sen alla on vesisäiliö, jonne vesi tuli omalla paineellaan Helmijärvestä.
Kuva Kuhavuorelta on epäselvä. Siinä näkyy sekä kaupunkia että maalaiskuntaa. Kaupunki oli pinta-alaltaan pieni. Melkein keskellä kuvaa näkyy maalaiskunnan kunnanvirasto.
Ennen Karjalansiltaa Kymölään mennäkseen piti kiertää Vakkolahti. Kävelijät pääsivät lahden yli Pitkäsiltaa pitkin. Tässä kuvassa vasemmalla on pääsy Vakkosalmen puistoon.