Viljo syntyi 10-lapsisen maanviljelijäperheen 9. lapsena Kiteellä savusaunassa joulupäivänä 1906. Isä kuoli pojan ollessa 11-vuotias ja nuoresta pitäen Viljo joutui etsimään elantoaan kodin ulkopuolelta. Toimiessaan kiertävänä kirja-asiamiehenä hän tapasi tulevan puolisonsa Aili Natrin Sortavalasta. Sinne he perustivat kotinsa. Viljo Hakulinen hallitsi sähkö-, putki- ja puutyöt. Lisäksi hänellä oli tuohon aikaan harvinainen ajokortti. Niiden ansiosta hän sai työpaikan laitosmiehenä suuressa Vaalijalan lastenhoitolaitoksessa.
Viljo Hakulinen harrasti aktiivisesti urheilua ja musiikkia. Hänen lämminsävyinen, matala bassonsa oli useiden kuorojen tärkeä voimavara. Valokuvaus tuli enenevässä määrin harrastusten joukkoon 1920-1930 -lukujen vaihteessa. Innoittajina olivat Sortavala ja Laatokan maisemat. Kätevänä käsistään hän rakensi kopiointi- ja suurennuslaitteet. Kotistudion avulla oli mahdollisuus lisäansiohin, jotka olivat tarpeen perheen kasvaessa.
Kuvauskohteet valittuaan hän seurasi tarkoin taivaan pilviä, jotka olivat hänelle tärkeä osa kuvaa. Jos erityisen kauniita pilviä näkyi taivaalla, hän saattoi kesken työpäivän ottaa kameransa ja lähteä kuvaamaan. Kuvia Sortavalan ja Valamon maisemista ja rakennuksista on julkaistu eri kirjoissa. Osa hänen tuotannostaan on joutunut myös kollegojen nimiin, sillä hän ei huomannut pitää huolta tekijänoikeuksista.
Sodan myötä perhe muutti Viljon synnyinsijoille Kiteelle. Maanviljelyksen ohella valokuvaus säilyi tärkeänä harrastuksena. Kodin yläkertaan hän rakensi pienen valokuvaushuoneen. Suurennuslaitteena oli ajan tavan mukaan kuvauksissa käytetty paljekamera, minkä läpi kuva heijastettiin haluttuun kokoon. Kuvat Kiteen maisemista, kylistä ja kauniista rakennuksista ovat nyt tärkeä osa lähihistoriaa. Erikoisesti 1930-luvun lopun kuvat Sortavalasta ja Valamosta ovat korvaamattoman arvokkaita, huolellisesti sommiteltuja ja teknisesti korkeatasoisia. Ja tärkeintä näissä kuvissa on niiden sisältö, Sortavalan ilmava henki.
Sekä Sortavalassa että Kiteellä pääosa kuvista valmistettiin alueen kirjakaupoille myyntiin, ja ne menivät kaupaksi. Myös lapset varttuessaan pääsivät auttamaan isää tässä pienimuotoisessa liiketoiminnassa, kuka kuvia valmistaen, kuka niitä kauppakuntoon laittaen ja sitten polkupyörällä kauppiaalle vieden.
Hannu-Heikki Hakulinen
Martti I. Jaatinen