SijaintiHiidenvuori sijaitsee tien varressa kilometri Jänisjoen suusta pohjoiseen. Nousu vuorelle on jyrkkyyden takia voimia kysyvä. Laelta avautuu panoraama joka suuntaan, paitsi etelän puolella puusto estää näkymät. Alempaa itärinteeltä avautuu komea näkymä Jänisjoen laaksoon ja sinne rakennettuun kylään.

Läskelän Joensuu

HiidenvuoriHiidenvuoren korkeus merenpinnasta on 111 metriä, vuoren juurelta 95 metriä.Itäreunan pystysuora jyrkänne on 60 metriä korkea.

Hiidenvuoren luolaHiidenvuoren länsirinne on helpompi kuin polku itäreunan jyrkänteen reunalla. Länsirinteen yläreunaan on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Sen katossa on vajaan metrin läpimittainen reikä. Luola kuuluu talvisodan puolustusjärjestelmiin. Siellä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkien tulenjohto. Pieni reikä tulenjohtotornina ei näkynyt lentokoneisiin, kun sen päällä oli lumen peittämä katos.

Kolmiomittauksen kiintopisteVuoren laelle on hakattu kolmiomittauksen kiintopisteen merkki muutaman metrin päähän luolan katossa olevasta reiästä.

Näkymä Hiidenvuorelta länteenVasemmalla Oravaniemen ja Vehkalahden vuorenhuippujen välissä pilkottaa Hiidenselkää. Kuvassa näkyy Laatokan Karjalan luoteisrannikon pyöreälakisten mäkien helminauha. Ulapan reunalla useimpien mäkien korkeus on noin 60 m, täällä huiput nousevat yli 100 metrin.

Näkymä Hiidenvuorelta luoteeseenVasemmassa reunassa on Hiidenniemen kärki. Keskellä oleva huippu on yli 100 metrin korkeuteen yltävä Költsi.

Näkymä Hiidenvuorelta itäänTuhansia vuosia asuttu Jänisjoen laakso. Taustalla oikealla siintää Janaslahti ja sen takana Impiniemen vuorenharjanteet. Korkein alue ennen Impiniemeä on 88 m korkea Laakeamäki. Siitä vasemmalle oli Puronvaaran kylä, josta professori Faina Jyrkilä teki 1980-luvulla hienon kirjan Kotikylä Karjalassa.

Läskelän saha 1920-luvullaLäskelä Bruks -yhtiön omistama Joensuun saha paloi 1917. Uudelleenrakentamisen jälkeen se oli Sortavalan itäisen rannikon suurin työnantaja, 450 henkeä. Kuvassa näkyvät valtavat lautatarhat. Sahan ympärille ei muodostunut suurta yhdyskuntaa. Työntekijät asuivat vanhoissa kylissään ja taloissaan. Piipun vasemmalla puolella on Janatsaari, oikealla Ohvonsaari ja pieni Kalkkisaari.

Polku Hiidenvuoren jyrkänteen reunallaPolulta on näkymä alas kylään. Joensuussa, Hiidenselässä on 2000-luvun alussa 1500 asukasta, Läskelässä 3000. Suurin osa on eläkeläisiä ja työttömiä. Taloista moni on kierrätetty; 1960-luvulla Tulolasta, Mäkisalosta ja Pellotsalosta siirrettyjä.

Läskelän Joensuu nähtynä jyrkänteen reunaltaNykyään kylä muodostaa tiiviin kokonaisuuden. Taustalla keskellä on Mäkisalo, sen oikealla puolella Karpansaari ja Karpansaaren takana Tulola. Saaret ovat olleet asumattomina neljä vuosikymmentä.

KansakouluSortavalan seudun ensimmäiset kansakoulut perustettiin 1860-luvulla. Joensuun koulu rakennettiin 1900 kylän komeimmalle mäelle, rannan tuntumaan. Rakennus palvelee yhä nykyistä Hiidenselän kylää. Kuva on otettu Hiidenvuorelta 2006.

Läskelän JoensuuJänisjoen suun itäpuolelle Kalmistonniemessä on asutusta. Niemen kärki oli nimeltään Tarposii (kartoissa Tarposen niemi). Nimi on nuottasanastoa. Tarpominen tarkoittaa nuotan perän potkentaa niin, että saalis ei pääse karkuun. Keskellä on Mäkisalon Lumpunniemi, sen takana korkea huippu 92-metrinen Pekanmäki. Sen kaakkoisrinteessä on harvinaisista kasveistaan tunnettu Pekanriutta.