PaikannusHiidenvuori on maantien varressa kilometrin Jänisjoen suusta pohjoiseen. Nousu vuorelle on muuten helppo, mutta jyrkkyyden takia voimia kysyvä. Korkeus on 111 m merenpinnasta ja 95 m maantieltä vuoren juurelta. Maantien sivun pystysuora jyrkänne on 60 m korkea. Vuoren laelta avautuu panoraama joka suuntaan, paitsi etelän puolella puusto estää maisema-näkymät. Alempaa, itärinteen jyrkänteen reunalta avautuu komea näkymä Jänisjoen laaksoon ja joen suulle rakennettuun kylään.

Läskelän Joensuu

Hiidenvuori

TulenjohtoSortavalan saariston tykistön sijoittelua talvisodan aikana 1939-1940. Helppokulkuisten jääteiden tekeminen pyrittiin estämään tehokkaasti. Mm. Pellotsalon itäpuolella olevan Halinselän jäähän sahattiin suuri aukko ansaksi pelätyille panssarivaunuille.
Pelko ei ollut turha. 13.3.1940 solmitun Moskovan rauhansopimuksen vastaisesti venäläiset aurasivat 15.3.1940 jäätien Riekkalansaareen ja toivat sinne, ihan kaupungin lähituntumaan joukkojaan. Itäpuolisten saarien siviiliväestön evakuointi oli silloin vielä kesken, mutta onnistuttiin suorittamaan pohjoisen Hiidenselän kautta.

Kartta on kirjasta Sortavalan sankarivainajat

LuolaPolviaan valittelevalle Hiidenvuoren länsirinne on hiukan helpompi noustava kuin polku itäreunan jyrkänteen reunalla. Länsirinteen yläreunaan on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on vajaan metrin läpimittainen reikä. Luola kuuluu talvisodan puolustusjärjestelmiin. Siellä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkien tulenjohto. Pieni reikä tulenjohtotornina ei näkynyt lentokoneisiin, kun sen päällä oli lumen peittämä katos. Louhintajäte on röykkiönä kymmeniä metrejä korkean jyrkänteen juurella.

KiintopisteVuoren laelle on hakattu kolmiomittauksen kiintopisteen merkki muutaman metrin päähän luolan katossa olevasta reiästä.

Hiidenvuorelta länteenHiidenvuorelta länteen. Vasemmalla, Oravaniemen ja Vehkalahden vuorenhuippujen välissä pilkottaa Hiidenselkää Kuva osoittaa Laatokan Karjalan luoteisrannikon pyöreälakisten mäkien helminauhan ulottuvan Hiidenselän pohjoispuolelle. Ulapan reunalla useimpien mäkien korkeus on noin 60 m, täällä huiput nousevat yli 100 metrin. Punaisen pisteen yläpuolella on Hiidenniemi, jonka takaa menee vesiväylä Sortavalaan.

Hiidenvuorelta luoteeseenHiidenvuorelta luoteeseen. Vasemmassa reunassa on Hiidenniemen kärki. Keskellä oleva huippu on yli 100 metrin korkeuteen yltävä Költsi.

Hiidenvuorelta itäänTuhansia vuosia asuttu Jänisjoen laakso. Taustalla oikealla siintää Janaslahti ja sen takana Impiniemen vuorenharjanteet. Muinaisen Jänislahden nimi on kiertynyt venäläisten asiakirjojen mukaan Janaslahdeksi, kun venäjänkielessä ei ole ä-kirjainta. Korkein alue ennen Impiniemeä on 88 m korkea Laakeamäki. Sen vasemmalla, pohjoispuolella oli Puronvaaran kylä, josta professori Faina Jyrkilä teki 1980-luvulla hienon kirjan Kotikylä Karjalassa.

Läskelän Joensuu 1920-luvullaJänisjoen suulla olevaa kylää kutsuttiin Joensuuksi tai Läskelän Joensuuksi tai niiden yhdistelmänä Läskelänsuuksi. 2000-luvun alussa venäläiset ovat ottaneet käyttöön nimen Hiidenselkä edessä avautuvan Laatokan pohjoisimman selän mukaan. Se on hyvä nimi. Taustalla on Mäkisalo. Toinen pieni kohouma joen suusta oikealle on kansakoulu, joka näkyy kuvassa 13. Joensuun saha jää näkymättömiin oikealle.

Läskelän saha 1920-luvullaLäskelä bruks a.-b. -yhtiön omistama Joensuun saha paloi 1917. Uudelleen rakentamisen jälkeen se oli Sortavalan itäisen saariston ja -rannikon suurin työnantaja, 450 henkeä. Valtavista lautatarhoista näkee, että tuotanto oli 80 vuotta sitten huomattavasti suurempaa kuin nykyisin. Läskelän paperitehdas työllisti 400. Kuten edellisestä kuvasta näkyy, sahan ympärille ei ollut muodostunut suurta yhdyskuntaa. Työntekijät asuivat vanhoissa kylissään ja taloissaan. He tulivat töihin talvisin hiihtäen ja kesäisin soutaen. Soutajilla oli usein uistinsiima hampaissaan ja hauki tuomisinaan. Piipun vasemmalla puolella on Janatsaari, oikealla Ohvonsaari ja pieni Kalkkisaari. Kalkkisaaresta oli löytynyt pieni erä kirkkain sinisin sävyin säihkyvää labradoriitti-kiveä, josta tehtiin kaksi pylvästä pietarilaisen palatsin paraatiovelle.

PolkuPolku Hiidenvuoren jyrkänteen reunalla. Joensuussa, Hiidenselässä on 2000-luvun alussa 1500 asukasta, Läskelässä 3000. Suurin osa on eläkeläisiä ja työttömiä. Taloista moni on kierrätystavaraa, 1960-luvulla Tulolasta, Mäkisalosta ja Pellotsalosta siirrettyjä.

Läskelän JoensuuJyrkänteen reunalla. Kylä muodostaa tiiviin kokonaisuuden. Viemäröintiä ja vesijohtoja ei ole, vesi tuodaan taloille säiliöautoilla. Taustalla keskellä on Mäkisalo, sen oikealla puolella Karpansaari ja Karpansaaren takana Tulola. Kaikki saaret ovat olleet asumattomina neljä vuosikymmentä.

KansakouluSortavalan seudun ensimmäiset kansakoulut perustettiin 1860-luvulla. Joensuun koulu rakennettiin v. 1900 kylän komeimmalle mäelle, rannan tuntumaan (kuva 09). Rakennus palvelee yhä nykyistä Hiidenselän kylää Kuva on otettu Hiidenvuorelta 4.7.2006.

Läskelän JoensuuJänisjoen suun itäpuolelle Kalmistonniemeen on syntynyt asutusta, jonka avuksi rakennettu puusilta on ränsistynyt huonoon kuntoon. Niemen kärki oli nimeltään Tarposii (kartoissa Tarposen niemi). Nimi on nuottasanastoa. Tarpominen tarkoittaa nuotan perän potkentaa niin, että saalis ei lähtisi karkuun. Keskellä on Mäkisalon Lumpunniemi ja sen takana korkeimpana huippuna 92 metrinen Pekanmäki. Sen kaakkoisrinteessä on kasviharvinaisuuksistaan kuuluisa Pekanriutta.

Läskelän JoensuuTyypillinen pihapiiri. Rakennuksia tehdään miten miellyttää. Maapohja on valtion ja rakennukset omia tai jonkinlaisia vuokra-asuntoja. Asunto periytyy omistajan lapsille. Useimmilla on hyvin hoidettu puutarha, josta saadaan perunoiden lisäksi kaikki tarpeellinen talvea varten. Piipulliset pienet ovat saunoja, piiputtomat autotalleja tai käsityöverstaita.